Talvinen joki

Jokiprojektin talviosuutta aloittelimme helmikuun alussa. Kiinnostuksemme suuntautui talviseen maisemaan sekä jokirannan eläimiin, joiden jälkiä voisimme nähdä talvisella hangella.

1.2. mietimme nisäkkäitä, joiden jälkiä voisimme nähdä hiihtoretkellä jokirannassa. Valittuamme eläimet luokittelimme niitä jonkin ominaisuuden perusteella. Päädyimme seuraaviin ryhmiin: pienet jyrsijät, keskikokoiset jyrsijät, pienet näätäeäimet, isot näätäeläimet, sorkkaeläimet ja keskikokoiset pedot. (yhteiset ominaisuudet, eläinten luokittelu)

2.2. jokaisella oppilaalla oil oma eläin, josta hän etsi tietoa ja jonka hän taas esittelisi muille oppilaille. Pohdimme eri tietolähteiden käyttöä ja niiden luotettavuutta. Päätimme aloittaa kirjatiedolla ja täydentää niitä tarvittaessa netistä saatavilla lisätiedoilla. Painopiste tuli laittaa eläinten tunnistamiseen ja sen elintapoihin erityisesti talvella. Kuvia etsimme GOOGLE:n kuvahaun avulla ja lisätietoja mm. Wikipediasta. Jälkikuvioita piirrettiin dokumenttikameran avulla eläinten jälkiä esittelevästä kirjasta. (tiedon haltuunotto ja rajaus, luotettavuus, netti tiedonhaun välineenä)

8.2. kirjoitimme hankittuja tietoja puhtaaksi tekstinkäsittelyn avulla. Opettelimme fontin vaihtoa ja tulosteiden käsittelyä ja liimausta esittelykartongille. Tavoitteena oli siisti ja helppolukuinen lopputulos. Esittämistä harjoiteltiin tukisanalistan avulla. (tekstin käsittely, esittelylakanan ulkonäkö, tukisanalista, paperileikkurin käyttö)

9.2. tehtiin valokuvausretki jokirannan maisemiin. Oppilaat jaettiin ryhmiin ja käytössä oli sekä omia että koulun kameroita. Ennen retkeä kerrattiin kuvakoot ja -kulmat. Retki tehtiin talvisessa säässä. Pakkasta oli -12 ja kylmä tuuli puhalsi. Lumi oli upottavaa. Tavoitteena oli saada maisemakuvia ja kuvia eläinten jättämistä jäljistä. Eläimet olivat liikkuneet laiskasti ja saimme kuvia vain rusakon ja ketun jäljistä. Retken jälkeen kävimme läpi kuvien siirtotekniikan ja avasimme joka ryhmälle oman kansion, johon kuvat tallenetaan. Sovimme, että kotona voi jatkaa kuvaamista ja kuvat voi tuoda koulun palvelimelle. (kuvaaminen erilaisilla kameroilla, kuvien siirto ja arkistointi tiedostoon)

11.2. opettelimme kuvien muokkausta Picture Manager -ohjelman avulla ja muokkaustyökaluiksi valitsimme rajaamisen, kontrastin ja valoisuuden säädäön sekä koon muuttamisen. (tiedoston avaaminen tietyssä sovelluksessa, kuvankäsittely ja tiedoston uudelleen nimeäminen)

15.-18.2. oli vuorossa eläinesitysten pitäminen oppilastovereille. Esitykset taltioitiin videolle. Ennen esityksiä kävimme läpi hyvän kuuntelijan ominaisuuksia ja mietimme, millaisen yleisön jokainen haluaisi itselleen. (esittäminen, kuunteleminen, tiedon jakaminen, toisen asemaan asettautuminen, videon editointi)

9.3. kuvaamataidon tunnilla oppilaat käsittelivät kuvausretkellä saatua materiaalia ja kasasivat valokuvanäyttelyn. (kuvakoot, kuvankäsittely, kuvatekstien kirjoittaminen)

11.3. vietiin riistakamera metsästysseuran edustajien kanssa joelle, tavoitteena on saada kuvia joella liikkuvista eläimistä. (riistakameran toimintaperiaate)

Kamera suunnattiin avantoon, koska halusimme saadaa kuvan joella liikkuvasta saukosta.

Yllä kuva-animaatio riistakameraan tallentuneista eläimistä.

14.3. kirjoitettiin jokiympäristöön liittyvä eläintarina. Päähenkilöinä olivat esitelmien eläinlajit. (miljöö, hän- ja minäkertoja, todentuntuinen kertomus/satu, tekstinkäsittely, positiivisten piirteiden etsiminen oppilastoverin tarinasta, prosessikirjoitus)

28.3. noudimme riistakameran pois ja tutkimme kameran kuvamateriaalia jännittyneenä. Saukkohavaintoa emme vielä tällä kertaa saaneet, mutta alla pari hyvää osumaa muista eläimistä. (kuvien selaaminen, tallentaminen ja käsittely)