3.-4. luokan jokipäivä 8.10.2010

Koulun jokipäivän aloitimme etsimällä internetistä tietoja Punkalaitumenjoesta. Tutkittiin, mistä Punkalaitumenjoki alkaa, minkä joen sivujoki se on, mihin suurempaan vesistöön se kuuluu ja missä kaupungissa se yhtyy Loimijokeen. Työ tehtiin pareittain.

Olimme seuraamassa, kun Simo Takku Pohjoisen Maamiesseuran edustajana kävi luovuttamassa koulullemme Jokivartta Oriniemestä Halkivahaan -kirjat.

Seuraavaksi lähdimme kävelyretkelle jokirantaan. Ensin kuljimme pellon poikki meijerin taakse ja laskimme vesille 4.-luokkalaisten tekemät kaksi pientä lauttaa, jotka oli nimetty Jessicaksi ja Jasmineksi. Iskimme rantaan kaksi merkkipaalua n. 15 metrin päähän toisistaan. Tarkoituksena oli ottaa aika, miten nopeasti lautat lipuvat virran mukana lähtöpaalulta maalipaalulle, ja toistaa tämä mittaus myöhemmin tulva-aikana. Kävi kuitenkin niin, että sekä Jessica että Jasmine juuttuivat ruovikkoon eikä mittauksesta tullut mitään.

Välillä kävimme koululla syömässä, ja sitten kävelimme toiselle puolelle jokea Vesilahdentien varteen. Pysähdyimme entisen meijerin kohdalle ja puhuimme vähän sen historiasta ja siitä, kuinka joen varrella on ollut muitakin meijereitä sekä monia myllyjä.

Tällä retkellä tarkastelimme myös rantakasveja ja teimme huomioita siitä, miten syksyn eteneminen näkyi niissä. Oppilaat kirjoittivat muistiin huomioitaan:

"Retkellä kaikki oli muuttunut vähän. Rantakukkia ei näkynyt, ulpukan lehtiä näkyi mutta ei kukkia. Osmankäämi (patukka) oli haljennut. Pajut ja lepät olivat kuihtuneet."(Luukas 4.lk)

"Ei nähty rantakukkia. Nähtiin kaksi ulpukanlehteä. Osmankäämit olivat puoliksi purkautuneita. Pajuissa ja lepissä oli vähemmän lehtiä ja ne oli keltaisia."(Johanna 4.lk)

Loppupäivän työskentelimme taas koululla. Seurasimme Google-kartasta, minne Jasmine ja Jessica olisivat kulkeneet, jos ne eivät olisi juuttuneet ruovikkoon tai kiviin. Huomasimme, että ne olisivat uineet ensin Punkalitumenjokea Loimijokeen, sieltä seuraavaksi Kokemäenjokeen ja päätyneet lopuksi mereen Porin edustalla. Tutkimme myös, minkä kaupunkien ohi lauttamme olisivat lipuneet matkallaan kohti merta.

Sitten kuuntelimme vähän jokiaiheista musiikkia, nimittäin Moldauta. Musiikkituokion jälkeen tutustuimme koulun saamiin Jokivartta-kirjoihin. Etsimme sieltä kuvia ja tietoa Oriniemen meijeristä, jota olimme juuri käyneet katsomassa.

Jokipäivän jälkeen seuraavana perjantaina kaikki luokat kokoontuivat yhteen. Kukin luokka kertoi muille, mitä asioita päivän aikana oli tehty ja opittu. Oppilaat totesivat, että päivä oli "kivan erilainen koulupäivä".

Jokipäivän aikana harjoiteltiin parityöskentelyä ja tietojen etsimistä netistä, opittiin uusia asioita Punkalaitumenjoesta ja laajemminkin Kokemäenjoen vesistöstä, tarkkailtiin syksyn merkkejä joenvarren luonnossa ja tutustuttiin vähän oman kylän historiaan.

3.-4.luokan jokiprojektin alku

3.-4. luokka aloitti jokiprojektin tekemällä retken Punkalaitumenjoen rantaan 1.syyskuuta. Silloin tarkastelimme erityisesti rannan kasveja, joita opiskeltiin myöhemmin vielä ympäristötiedon tunneillakin. Meijerinmutkassa pysähdyimme kokeilemaan tarkkuusheittoa. Jokainen heitti vuorollaan kolme pientä kiveä yrittäen osua mahdollisimman lähelle vastarannalla kasvavaa rantakukkaa.

Retken yhtenä tarkoituksena oli saada pyydystetyksi ensimmäiset asukit koulun jokiakvaarioon , jonka perustamiseen 3.-4.-luokkalaiset olivat osallistuneet pesemällä soraa sen pohjalle. Nyt sitten haavin kanssa kauhottiin joesta pikkueliöitä. Yksi kalanpoikanen saatiinkin kiinni, ja lisäksi veimme akvaarioon kaksi pientä kotiloa, jotka löytyivät ulpukan lehden alapinnalta. Kala kuoli koululla melkein heti akvaarioon päästyään, mutta kotilot voivat edelleen hyvin.

Ensimmäisestä jokiretkestä oppilaat kirjoittivat heti koululle palattuaan seuraavasti:

"Koko 3.-4. luokka lähti joelle kävellen. Tutkimme kasveja ja otimme kivenheittokisan Meijerinmutkassa. Lopuksi ennen siltaa ope käski Johanneksen kokeilla haavilla, että saisiko hän ötököitä tai kaloja. Ensimmäisellä kerralla ei tullut muuta kuin pieniä ötököitä. Toisella kerralla haaviin tuli pieni kala. Johannes antoi kalalle nimeksi Jokke. Koululla Kai-opettaja laittoi Joken akvaarioon. Se oli vähän pökerryksissä, mutta toivottavasti toipuu. Se oli akvaarion ensimmäinen kala." (Ella 4.lk)

"Koulussa alkoi 3.-4. luokan ypin tunti. Lähdimme tutkimaan Punkalaitumenjoen kasveja. Kyllä niitä löytyikin! Oli ulpukkaa, osmankäämejä, pajua ja rantakukkaa. Sitten menimme Meijerinmutkaan tarkkuusheittoa harjoittelemaan. Kotimatkalla Jokke-niminen kala jäi Johanneksen haaviin." (Lotta 3.lk)

Syyskuun alussa teimme kuvaamataidossa jokiaiheisen työn. Siinä yritettiin saada kuvatuksi veden pinnasta näkyviä heijastuksia.

Syyskuun alussa heräteltiin oppilaiden kiinnostusta jokea kohtaan, opittiin tuntemaan joenrannan kasveja, tutustuttiin akvaarion perustamiseen ja harjoiteltiin piirtämään/maalaamaan veden pinnasta näkyviä heijastuksia.

0-2-luokkien jokipäivä 8.10.2010

Pienet oppilaat viettivät jokipäivää perjantaina 8.10.2010 monin eri tavoin. Aloitimme aamun kaarna/puulaivojen teolla. Oppilaat jaettiin pareihin ja he saivat itse valita minkälaisen veneen he tekevät. Niin syntyi upeita aluksia lehtipurjein.




Kun kaikki veneet olivat valmiina, lähdimme joelle laskemaan alukset vesille. Päästyämme koskelle kaikki parit saivat laskea oman veneensä veteen Minna-opettajan avustuksella. Muutama vene lähti virran mukana eteenpäin kohti Punkalaitumen keskustaa, pari alusta jäi kaislikkoon ja kiviin kiinni. Oppilaiden mielestä hauskinta oli seurata Emmin ja Susannan venettä, joka epätoivoisesti yritti kulkea vastavirtaan kohti Halkivahaa.





Koskisillalta lähdimme kävelemään peltojen halki kohti Meijerinmutkaa, jossa havainnoimme joen kasvillisuutta. Vertailimme myös Koskisillan ja Meijerinmutkan erilaisia joenrantakasveja. Tarkoituksemme oli ottaa ämpäreihin vettä, mutta emme päässeet runsaan kasvillisuuden takia tarpeeksi lähelle rantaa. Yritimme myös löytää rantakaislikosta 3-4-luokkalaisten lähettämiä puuveneitä, mutta emme havainneet niistä kumpaakaan. Ihailimme mutkittelevaa jokea ennen kuin lähdimme kävelemään kohti koulua.





Retken jälkeen eskarit menivät omaan luokkaansa ja 1-2-luokkalaiset omaansa. Luokissa piirsimme ja maalasimme oppilaiden omat näkemykset Punkalaitumenjoesta. Näin syntyi upeat joet kaloineen luokkien seinille.

Päivän aikana oppilaat oppivat työskentelemään eri-ikäisten kavereiden kanssa ja pitämään huolta omasta paristaan. Oppilaiden käsitys Punkalaitumenjoesta laajentui, kun katselimme jokea muualtakin kuin Koskisillalta. Monet tekivät ensimmäistä kertaa kaarnavenettä ja veneen lasku vesille oli monelle hieno kokemus. Muutamat rantakasvit opeteltiin nimeltä.
Myös kalojen lajit ja värit tulivat tutuiksi.

Seppo Aallon haastattelu 12.10.

5-6 -luokkien jokipäivä 8.10.2010

Perjantaina 8.10. koko Pohjoisseudun koulu vietti jokipäivää ja oppi uusia taitoja ja tietoja Punkalaitumen jokeen liittyvien teemojen ja tehtävien avulla. Päivää juhlisti Pohjoisen maamiesseuran vierailukäynti, jonka aikana koululle luovutettiin 16 kappaletta joen historiasta kertovia Jokivartta Halkivahasta Oriniemeen -kirjoja . Myös Punkalaitumen sanomien toimittaja oli tekemässä päivän kulusta juttua paikallislehteen.

5.-6 -luokkalaiset tekivät päivän aikana seuraavia asioita:

-Opit ympäristössä oli kaikille oppilaille tehtäviä, joiden tekemiseen tarvittiin uusia, lahjoituksena saatuja, kirjoja. Aiheena oli jokivarren kansakoulut.

- Juulia, Miia ja Valtteri haastattelivat kirjan teossa mukana ollutta Simo Takkua saneelukoneen avulla. (Haastattelunn liittyvät taidot, kuten kysymysten muotoilu, kuuntelu ja kohtaamistaidot, sanelukoneen käyttö ja äänitiedoston siirtäminen palvelimelle.)

- Katariina, Arttu ja Vihtori valmistelivat Seppo Aallon haastattelua, joka tehtäisiin hänen kotonaan seuraavalla viikolla. Jokainen mietti kymmenen hyvää kysymystä, jotka antaisivat tietoja jokivarren elämästä menneiltä vuosikymmeniltä. (Kysymysten miettiminen ja muotoilu, miettiminen, millaista on olla haastateltavana.)

- Joonas ja Leevi tekivät viivadiagarmmin isolle paperille veden korkeuden seurannasta ja pohtivat korkeuden vaihtelun syitä ja seurauksia. (Viivadiagarammin tekeminen ja tarkkailutietojen hyödyntäminen

- Roni ja Mikael tekivät isoon kokoon piirroksen kavaljeeriperspektiivissä luokan jokiakvaariosta ja laskivat sen tilavuuden ja painon. (Kolmiulotteinen piirros, tilavuuden laskeminen, suorakulmainen särmiö, veden painon laskeminen.)

- Juulia ja Katariina editoivat koskiretkipäivän videon Movie Maker -ohjelmalla. (Videon editointi.)

- Sanni ja Tiina-Sisko valitsivat jokiprojektin valokuvista onnistuneimmat, editoivat kuvat ja tekivät niistä valokuvanä'yttelyn koulun ruokalaan. (Kuvien käsittely, tulostaminen ja näyttelyn tekeminen.)

- Niina ja Salla tekivät esitelmän ja tietotaulun särkikaloista. (Esitelmä, tietojen hankinta ja karsinta, esittäminen.)

Seuraavassa oppilaiden kommentteja päivästä:

JOKIPÄIVÄ 8.10.

Koulullamme oli jokipäivä. Meilllä kävi vieraana Simo Takku, joka luovutti koululle Maamiesseuran puolesta Jokikirjoja, ja Punkalaitumen Sanomien toimittaja Anu Helariutta-Koskua. Minä tein Seppo Aallolle kaksikymmentäyksi kysymystä Vihtori Markulan ja Katariina Uotilan kanssa. Kysymyksien tekeminen oli välillä hankalaa, mutta saimme tehtyä ne kuitenkin. Aloitimme Valtterin kanssa myös lisätehtävää. Teemme tehtävän akvaarion hoidosta ja se jäi aika paljon kesken, joten siirsimme työn opittiin ja Valtteri lähetti sen minulle sähköpostilla. Opin paljon asioita joesta ja akvaarion hoidosta. Mutta sitten päivä loppu kesken ja juoduttiin lopettamaan. Päivä oli mukava koska sai tehdä ryhmätötä ja mielenkiintoinen. Projektipäivät ovat senkin takia kivoja, kun ne ovat vähän erilaisia koulupäiviä ja niissä oppii käytännön asioita. Jokea on mielestäni jännittävä tutkia, koska se on niin lähellä meitä ja se virtaa edelleen samassa kohdassa kuin satoja vuosia sitten. (Arttu)

Pidimme jokipäivän perjantaina 8.10. Silloin teimme koulussa koko päivän Punkalaitumenjokeen liittyviä asioita ja projekteja. Minä ja Leevi teimme viivadiagrammin joen veden pinnan korkeudesta 30 päivän ajalta. Huomasimme, että veden pinnan korkeus vaihteli paljon. Mietin, mistä se johtui. Ajattelin, että syynä voisi olla sateiset kelit. Viivadiagrammin tekeminen oli helppoa, mutta se kesti kauan tehdä koska se oli niin suuritöinen. Opin tekemään viivadiagrammin paremmin ja ryhmätyöskentelytaitoja.Jokipäivä oli mielestäni tosi kiva ja vaihtelua normaaliin koulupäivään. Näitä saisi olla enemmänkin. Olisi ollut kuitenkin kiva olla osa päivästä ulkona. Oli mielenkiintoista tutustua muiden oppilaiden projekteihin ja oppia lisää Punkalaitumenjoesta. (Joonas)

Koulussamme oli 8. lokakuuta jokipäivä. Teimme silloin ryhmissä erilaisia jokeen liittyviä tehtäviä. Minun ryhmässäni oli Miia ja Valtteri. Meidän ryhmämme tehtävä oli haastatella Matti Jokelaa, joka on ollut tekemässä kirjaa mikä kertoo Punkalaitumen joesta. Valitettavasti Matti ei ollut päässyt paikalle joten saimme ``vieraaksemme`` Simo Takun joka tiesi paljon asioita kirjasta. Kysyimme Simolta 12 kysymystä, joihin hän asiantuntevasti vastasi, mukana meillä oli sanelukone johon äänitimme haastattelun. Muut ryhmät tekivät mm. esittelyn kaloista, kuvakollaasin ja joesta tehdyt vedenkorkeusarviot. Yksi ryhmä haastattelee vielä Seppo Aaltoa, joka on nähnyt elämää joen varrella jo monia vuosia. Jokiasioissa meni koko koulupäivä ja opin joesta taas uusia mielenkiintoisia asioita.Mielestäni jokipäivä oli mukavaa vaihtelua normaalille koulupäivälle ja oli hauskaa tehdä mielenkiintoisia projekteja. (Juulia)

Koulupäivämme alkoi ryhmä työskentelyllä. Ryhmät oli valkattu edellis päivänä ja niissä me työskentelimme tällä tunnilla. Minun ryhmälleni oli annettu tehtäväksi tehdä 20 kysymystä ja haastatella ensi viikolla Seppo Aaltoa hänen kotonaan. Kysymykset keksimme tunnin aikana ja minun mielestäni niitä oli mukava keksiä.Toisella tunnilla teimme opitissa jokivarren kouluista projektia. Se oli mukava tehtävä minun mielestäni. Sain sen koulussa valmiiksi ja kerkisin vielä tekemään matematiikan tehtäviä. Vierailijaksi saimme Simo Takun joka luovutti koulullemme Jokivartta Oriniemestä Halkivahaan -kirjan. Sitten olikin ruokailun aika. Ruokana oli hernekeittoa. Kaikki olivat iloisella päällä ja ruokakin maistui hyvältä.Ruokailun jälkeen minä,Juulia ja Miia laitoimme videota tietokoneelle mutta se ei toiminut vaikka kokeilimme todella monta kertaa. Toiseksi viimeisellä tunnilla teimme matematiikan tehtäviä jotka kaikki sain tehtyä. Viimeisellä tunnilla oli matematiikan päässälaskukokeet ja sen jälkeen pääsimme kotiin. Minusta päivä oli mielenkiintoinen. Olisin vielä halunnut käydä joella. Olen oppinut joella tapahtuneesta elämästä paljon. (Katariina)

Minä tein kaloista tietoa pahville Sallan kanssa ja esitimme sen. Minä opin kalojen nimiä, sain tietää kuka on kirjoittanut Jokivartta -kirjan ja tietoa kirjasta. Tämä päivä oli erittäin hauska, toivoisin että pitäisimme joskus toiste tällaisen päivän ja että kävelisimme jokea pitkin. Meidän luokasta otettiin kuvia lehteen. Opin myös kaksi hauskaa kalan nimeä jotka olivat mutu ja törö. En ole koskaan kuullut niin hauskaa nimeä. Kun tein Sallan kanssa kaloista tietoa niin en olisi halunnut mennä ulos enkä syömään. Oli kivaa kun ei tarvinnut ottaa kirjoja mukaan niin oli kevyempi reppu, monet eivät ottaneet reppuakaan mukaan. Minulla oli ainakin mukana reppu, muistiinpanovihko ja kuulakärkikynä. (Niina)

Oli jokipäivä ja kaikilla oli tehtävät, minulla ja Tintulla oli tehtävänä nimetä jokikuvat uudelleen ja tehdä kaksi kuvataulua pahvista ja liimata siihen kuvia jokiretkistä. Kirjat luovutti Simo Takku koululle ja oppilaskäyttöön. Juulia, Miia ja Valtteri haastattelivat Simo Takkua. Teimme koko päivän ryhmätöitä ja aloitimme jokipäiväprojektin. Pojat tekivät akvaarion suurennuksen ja toiset vedenkorkeudesta pylväsdiagrammin. Katariinan, Arttu ja Vihtori menevät haastattelemaan Seppo Aaltoa maanantaina. Opin muokkaamaan kuvia tietokoneella ja keksimään niihin sopivia kuvatekstejä. (Sanni)

Minä vaihdoin Sannin kanssa jokiprojekti kuviin nimiä. Sitten tulostimme kuvia ja laitoimme ne värilliselle lakanalle. Kun saimme ne valmiiksi, etsimme niille sopivan paikan ruokalasta. Sitten menimme syömään... Ruokana oli hernekeittoa. Ruoan jälkeen menimme väli-tunnille. Väli-tunnin jälkeen koko koulu tuli luokkaamme.. Luokassamme oli myös toimittaja Punkalaitumen Sanomista. Hän otti kuvia ja kirjoitti muistiin kaikki mitä Opettajat ja Simo Takku puhui. Sen jälkeen kaikki lähtivät omiin luokkiinsa. Sitten teimme Opit -tehtävää. Niissä kysyttiin kaikkea jokivarren kouluista. Kun sai sen valmiiksi, niin teki matikantehtäviä.. Viimeisellä tunnilla meillä oli matikan päässälaskut ja matikan monisteita teimme. Tällaiset projektipäivät ovat minusta ihan mukavia. (Tiina-Sisko)

Jokipäivä oli mukava ja erilainen koulupäivä. Koulupäivä sujui nopeasti ja saimme paljon uutta tietoa Punkalaitumen joesta. Jokipäivänä meidän ryhmän projektina oli haastatella Simo Takkua, joka on ollut mukana Jokivartta Halkivahasta Oriniemeen kirjan kirjoittamisessa. Simo kertoi meille Punkalaitumen joen historiasta ja miten sen ajan ihmiset käyttivät hyödykseen jokea. Jokipäivänä yksi ryhmä teki viivadiagrammin, jossa mitattiin Punkalaitumen joen korkeutta eri ajanjaksoina. Toinen ryhmä suunnitteli haastattelua valmiiksi maanantaita varten, jolloin he tapaavat miehen, joka tuntee Punkalaitumen joen historian. Minä ja Arttu saimme tehtäväksemme suunnitella koulumme akvaarion hoito ja huolto-ohjeita. Tämän kaltaisia projektipäiviä saisi olla enemmän, koska saamme tietoa käsiteltävästä asiasta mukavalla ja mielenkiintoisella tavalla. Tämänkaltainen opetus jää paremmin mieleen, koska saamme osallistua enemmän itse tiedon hankintaan ja asioiden tutkimiseen. (Valtteri)

Ilmiöpohjainen oppiminen - Punkalaitumenjoki

Pohjoisseudun koulu on pieni 43 oppilaan koulu Punkalaitumen kunnan pohjoisosassa. Koulussa on kolme perusopetusryhmää ja esikoulu. Punkalaitumen joki virtaa läheltä koulua. Haluamme ilmiöpohjaisen oppimisen kautta auttaa oppilaita tutustumaan Punkalaitumenjokeen ja sen merkitykseen seudun ihmisille entisinä, nykyisinä ja tulevina aikoina.

12.8. 5-6 -luokan oppilaat saivat ensimmäiset tehtävänsä WSOY:n OPIT-ympäristöön. Näissä tehtävissä piti etsiä eri tietolähteistä perustietoja joesta ja lisäksi piti kertoa omista jokeen liittyvistä kokemuksista sekä liittää tehtävään itse otettu kuva jokimaisemasta. Harjoittelimme siis tiedonhankintaa, valokuvan muokkausta ja lisäämistä tekstiin sekä omien kokemusten kuvailua.

20.8. päätimme perustaa jokiakvaarion. Lähdimme hakemaan vettä joesta kanistereilla ja nostimme vettä "ihmisketjun" avulla ja tutustuimme koulun lähellä olevaan koskeen.
Opimme yhteistoiminnallisuutta ja ihailimme koskiluontoa läheltä.

23.8. Laskimme akvaarion tilavuuden ja vesimassan painon sekä lisäsimme veden "lappoa" käyttäen. Lisäksi opettelimme piirtämään akvaarion oikeassa mittasuhteessa vihkoon kolmiuloitteiusena. Opimme tilavuuden ja veden painon laskemista, kapillaari-ilmiön ja kolmiulotteista piirtämistä.

24.8. Lisäsimme akvaarioon suodattimen ja pohdiskelimme jokiveden sameuden syitä.
Opimme maa-aineisten huuhtoutumista ja suodatusmenetelmiä.

31.8. Puhdistimme akvaarion suodattimen ja lisäsimme valaisimen ja kasvit. Pohdimme valon merkitystä akvaarion eliöille, tutkimme loisteputken toimintaa ja asennusta sekä mietimme siitä aiheutuvaa jäteongelmaa. Kertasimme sähköturvallisuusasioita akvaarion huoltotöiden yhteydessä.

3.9. Pyydystimme salakan poikasia joelta ja saimme akvaarioon viisi salakkaa ja muutaman kotilon. Paransimme veden ominaisuuksia vähentämällä nitrittejä ja lisäämällä suodattimeen biologisen puhdistusprosessin käynnistintä. Pohdimme kalojen elinehtoja akvaariossa ja veden ominaisuuksia.

6.9. tutustuimme Pohjoisen maamiesseuran lahjoittamiin "Jokivartta Halkivahasta Oriniemeen" -kirjoihin ja aloimme etsiä tietoja jokivarren entisistä myllyistä. Oppilaat saivat uudet tehtävät Opittiin. Opimme tiedonhankintaa vieraista kirjoista.

8.9. valmistelimme tulevaa jokiretkeä ja mietimme kysymyksiä oppaalle sekä pohdimme, millaiset kysymykset olisivat hyviä. Haastattelun tekeminen ja hyvän kysymyksen ominaisuudet.

9.9. teknisissä töissä valmistetun veden korkeutta osoittavan paalun asenneus kosken yäpuolelle. Nollatason merkitys, negatiiviset ja positiiviset kokonaisluvut.

10.9. Retki joelle opas Pentti Gröndahlin kanssa entisen myllyn sijaintipaikalle ja haastattelukysymysten esittäminen. Haastattelu, muistiinapnojen tekeminen ja selostuksen kirjoittaminen retkestä Opittiin sekä kuvien ja videon editointi.

13.9. veden korkeuden seurannan aloittaminen ja korkeuteen vaikuttavien tekijöiden pohdiskelu. Tilastoinnin merkitys.
(Alku tuntuu lupaavalta, asioiden oppiminen ja opettaminen luonnollisessa asiayhteydessä tuntuu jäkevältä ja oppilaat ovat motivoituneita. 13.9. Kai Lindvall)