torstai 2. joulukuuta 2010

3.-4. luokan jokipäivä 8.10.2010

Koulun jokipäivän aloitimme etsimällä internetistä tietoja Punkalaitumenjoesta. Tutkittiin, mistä Punkalaitumenjoki alkaa, minkä joen sivujoki se on, mihin suurempaan vesistöön se kuuluu ja missä kaupungissa se yhtyy Loimijokeen. Työ tehtiin pareittain.



Olimme seuraamassa, kun Simo Takku Pohjoisen Maamiesseuran edustajana kävi luovuttamassa koulullemme Jokivartta Oriniemestä Halkivahaan -kirjat.


Seuraavaksi lähdimme kävelyretkelle jokirantaan. Ensin kuljimme pellon poikki meijerin taakse ja laskimme vesille 4.-luokkalaisten tekemät kaksi pientä lauttaa, jotka oli nimetty Jessicaksi ja Jasmineksi. Iskimme rantaan kaksi merkkipaalua n. 15 metrin päähän toisistaan. Tarkoituksena oli ottaa aika, miten nopeasti lautat lipuvat virran mukana lähtöpaalulta maalipaalulle, ja toistaa tämä mittaus myöhemmin tulva-aikana. Kävi kuitenkin niin, että sekä Jessica että Jasmine juuttuivat ruovikkoon eikä mittauksesta tullut mitään.



Välillä kävimme koululla syömässä, ja sitten kävelimme toiselle puolelle jokea Vesilahdentien varteen. Pysähdyimme entisen meijerin kohdalle ja puhuimme vähän sen historiasta ja siitä, kuinka joen varrella on ollut muitakin meijereitä sekä monia myllyjä.




Tällä retkellä tarkastelimme myös rantakasveja ja teimme huomioita siitä, miten syksyn eteneminen näkyi niissä. Oppilaat kirjoittivat muistiin huomioitaan:


"Retkellä kaikki oli muuttunut vähän. Rantakukkia ei näkynyt, ulpukan lehtiä näkyi mutta ei kukkia. Osmankäämi (patukka) oli haljennut. Pajut ja lepät olivat kuihtuneet."(Luukas 4.lk)


"Ei nähty rantakukkia. Nähtiin kaksi ulpukanlehteä. Osmankäämit olivat puoliksi purkautuneita. Pajuissa ja lepissä oli vähemmän lehtiä ja ne oli keltaisia."(Johanna 4.lk)




Loppupäivän työskentelimme taas koululla. Seurasimme Google-kartasta, minne Jasmine ja Jessica olisivat kulkeneet, jos ne eivät olisi juuttuneet ruovikkoon tai kiviin. Huomasimme, että ne olisivat uineet ensin Punkalitumenjokea Loimijokeen, sieltä seuraavaksi Kokemäenjokeen ja päätyneet lopuksi mereen Porin edustalla. Tutkimme myös, minkä kaupunkien ohi lauttamme olisivat lipuneet matkallaan kohti merta.



Sitten kuuntelimme vähän jokiaiheista musiikkia, nimittäin Moldauta. Musiikkituokion jälkeen tutustuimme koulun saamiin Jokivartta-kirjoihin. Etsimme sieltä kuvia ja tietoa Oriniemen meijeristä, jota olimme juuri käyneet katsomassa.


Jokipäivän jälkeen seuraavana perjantaina kaikki luokat kokoontuivat yhteen. Kukin luokka kertoi muille, mitä asioita päivän aikana oli tehty ja opittu. Oppilaat totesivat, että päivä oli "kivan erilainen koulupäivä".





Jokipäivän aikana harjoiteltiin parityöskentelyä ja tietojen etsimistä netistä, opittiin uusia asioita Punkalaitumenjoesta ja laajemminkin Kokemäenjoen vesistöstä, tarkkailtiin syksyn merkkejä joenvarren luonnossa ja tutustuttiin vähän oman kylän historiaan.













keskiviikko 1. joulukuuta 2010

3.-4.luokan jokiprojektin alku



3.-4. luokka aloitti jokiprojektin tekemällä retken Punkalaitumenjoen rantaan 1.syyskuuta. Silloin tarkastelimme erityisesti rannan kasveja, joita opiskeltiin myöhemmin vielä ympäristötiedon tunneillakin. Meijerinmutkassa pysähdyimme kokeilemaan tarkkuusheittoa. Jokainen heitti vuorollaan kolme pientä kiveä yrittäen osua mahdollisimman lähelle vastarannalla kasvavaa rantakukkaa.




Retken yhtenä tarkoituksena oli saada pyydystetyksi ensimmäiset asukit koulun jokiakvaarioon , jonka perustamiseen 3.-4.-luokkalaiset olivat osallistuneet pesemällä soraa sen pohjalle. Nyt sitten haavin kanssa kauhottiin joesta pikkueliöitä. Yksi kalanpoikanen saatiinkin kiinni, ja lisäksi veimme akvaarioon kaksi pientä kotiloa, jotka löytyivät ulpukan lehden alapinnalta. Kala kuoli koululla melkein heti akvaarioon päästyään, mutta kotilot voivat edelleen hyvin.





Ensimmäisestä jokiretkestä oppilaat kirjoittivat heti koululle palattuaan seuraavasti:



"Koko 3.-4. luokka lähti joelle kävellen. Tutkimme kasveja ja otimme kivenheittokisan Meijerinmutkassa. Lopuksi ennen siltaa ope käski Johanneksen kokeilla haavilla, että saisiko hän ötököitä tai kaloja. Ensimmäisellä kerralla ei tullut muuta kuin pieniä ötököitä. Toisella kerralla haaviin tuli pieni kala. Johannes antoi kalalle nimeksi Jokke. Koululla Kai-opettaja laittoi Joken akvaarioon. Se oli vähän pökerryksissä, mutta toivottavasti toipuu. Se oli akvaarion ensimmäinen kala." (Ella 4.lk)


"Koulussa alkoi 3.-4. luokan ypin tunti. Lähdimme tutkimaan Punkalaitumenjoen kasveja. Kyllä niitä löytyikin! Oli ulpukkaa, osmankäämejä, pajua ja rantakukkaa. Sitten menimme Meijerinmutkaan tarkkuusheittoa harjoittelemaan. Kotimatkalla Jokke-niminen kala jäi Johanneksen haaviin." (Lotta 3.lk)





Syyskuun alussa teimme kuvaamataidossa jokiaiheisen työn. Siinä yritettiin saada kuvatuksi veden pinnasta näkyviä heijastuksia.







Syyskuun alussa heräteltiin oppilaiden kiinnostusta jokea kohtaan, opittiin tuntemaan joenrannan kasveja, tutustuttiin akvaarion perustamiseen ja harjoiteltiin piirtämään/maalaamaan veden pinnasta näkyviä heijastuksia.